Historia

Tampereen Työväenyhdistyksen historia vuodesta 1886 -

Tampereen Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1886 ensimmäisten joukossa maassamme. Helsingissä ja Vaasassa työväenyhdistykset ehdittiin perustaa pari vuotta aikaisemmin. Alkuvaiheessa yhdistyksen johdossa toimivat edistysmieliset porvarit ja suhteet Suomalaiseen Puolueeseen olivat hyvin tiiviit. Työväenaate kuitenkin valtasi alaa ja yhdistys siirtyi sosialidemokraattisesti ajattelevien henkilöiden käsiin 1890-luvun puolivälin jälkeen. Niin sanottu wrightiläisyys sai jäädä sivuun.

Tampereen Työväenyhdistyksen alkuvaiheessa toiminta on monelta osin uraa uurtavaa ja aktiivista. Perustettiin ensimmäiset ammattiosastot, avattiin lukusali ja lainakirjasto, ryhdyttiin toimittamaan Tampereen Sanomissa omaa osastoa nimellä Kansalainen, jonka avulla tehtiin tunnetuksi mm. työväen kunnallisen ja valtiollisen äänioikeuden oikeutusta, perustettiin yhdistyksen aloitteesta työväen asuntojen rakennusrahasto, joka loi pohjan kunnalliselle asuntotuotannolle, aloitettiin luento- ja kansalaisopistokurssit, jotka johtivat maan ensimmäisen työväenopiston perustamiseen Tampereelle, oltiin innolla perustamassa Kansan Lehteä, Työväen Osuuskauppaa ja säästökassaakin – Hämeen Työväen Säästöpankin edeltäjää. Perustettiin torvisoittokunta ja laulukuorot, aloitettiin näytelmätoiminta, josta kehittyi Tampereen Työväen Teatteri. Toiminnan luonnetta tarkasteltaessa on myös merkille pantavaa, että alusta alkaen naiset toivotettiin tervetulleiksi mukaan toimintaan. Nykykielellä sanottuna työväenyhdistyksen perustamiseen oli sosiaalinen tilaus.

Toiminnan keskeinen edellytys, kokoontumistilat, oli yhdistyksen jatkuvana huolen aiheena perustamisesta lähtien. Oman talon saaminen koettiin parhaimmaksi ratkaisuksi. Tavoite täyttyi kolme vuotta yhdistyksen perustamisen jälkeen. Vuonna 1889 työväenyhdistys osti maanviljelijä Villilältä tontin ja kiinteistön. Tällä tontilla työväentalo on yhä. Kauppahinnaksi sovittiin 23 000 markkaa ja viidennes rahoituksesta kerättiin arpajaisilla.

Maanviljelijä Villilältä ostetun talon, ensimmäisen oman talon, juhlalliset vihkiäiset pidettiin 21. syyskuuta 1890. Johtokunta oli suunnitellut näyttävän ja monipuolisen ohjelman. Juhlassa mm. luettiin tervehdyksiä muilta yhdistyksiltä. Kymmenen vuotta myöhemmin vietettiin jälleen vihkiäisiä. Tälläkin kertaa vihkiäiset olivat merkittävä tapahtuma. Vihittävä talo oli ensimmäinen kivestä tehty työväentalo Suomessa. Tamperelaisen työväenliikkeen itsetuntoa nosti tieto siitä, että edes pääkaupungissa ei ollut kivistä työväentaloa. Neljä rakennusvaihetta ja kolmekymmentä vuotta myöhemmin työväentalo oli saanut nykyiset ulkoiset mittansa.

Työväentalo on ollut monien merkittävien työväenliikkeen järjestöjen perustamis- ja toimipaikka. Tällaisia järjestöjä ovat olleet mm. monet ammattiliitot, Suomen ammattijärjestö, Työväen Musiikkiliitto, Työväen Näyttämöiden liitto ja monet urheiluseurat. Työväentalossa ovat toimintansa aloittaneet mm. Työväenopisto, osuuskauppa, kirjasto, Vakuutusyhtiö Turva ja  Hämeen Työväen Säästöpankki. Kun osuuskauppa-aatteen merkitystä käsiteltiin vuona1899 yhdistyksen piirissä, todettiin mm. ”jos milloinkaan niin näin kalliina aikana olisi hyvä tilaisuus perustaa osuuskauppoja, kaikki kun maksaa niin paljon, ja kauppiaita tulee kuin sieniä sateella, jotka kaikki meidän on elättäminen”.

Työväenyhdistyksen merkitys tamperelaisessa sosialidemokratiassa ja kulttuurielämässä perustuukin juuri siihen, että se on yli vuosisadan pystynyt ylläpitämään ja kehittämään Työväentaloa. Vähääkään liioittelematta voidaan sanoa, että Työväentalo on mahdollistanut palkansaajien niin poliittisen, ammatillisen, taloudellisen, urheilullisen kuin myös sivistyksellisen toiminnan. Tänä päivänä kulttuuritoiminta on noussut korostuneesti esiin.

Runsaan sadan vuoden aikana Työväentalo on nähnyt ja kokenut paljon. Aikojen ja tarpeiden muuttuessa on jouduttu toteamaan, että talo tarvitsee niin kunnostamista kuin myös uusia käyttäjiä. Saneeraustoimiin ryhdyttiin 1980-luvun puolessa välissä. Töitä on tehty perinteitä kunnioittaen ja talon historiaa vaalien. Nykyaikaisen tekniikan käyttöönotto ja samanaikaisesti entisöinnin edellyttämistä vaatimuksista huolehtiminen on ollut vaativa tavoite. Talon historiallisuuden edessä on oltu nöyriä, mutta uusia haasteitakaan ei ole pelätty. Talo on aina ollut avoinna kaikille ja tätä perinnettä ei ole haluttu hylätä, päinvastoin. Nykyisin talo onkin toimiva kokonaisuus, joka pitää sisällään niin arvostettua kulttuuritarjontaa kuin aktiivista puoluetoimintaa. Nämä kaksi toimivat hyvin myös yhteen. Tästä oiva esimerkki on se, että Tampereen työväenyhdistys oli ensimmäinen yhdistys, jolle Tarja Halonen antoi suostumuksensa asettaa hänet ehdolle presidentinvaaleissa. Tämä sopi juuri työväentalon henkeen, koska onhan ensimmäinen naispresidenttimme tunnettu kulttuurin ystävä.

Talon käyttäjiä ovat Tampereen Työväen Teatterin lisäksi mm.Tampereen Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen Konservatorio ja Teatteri Siperia. Työväentalolla toimii myös kokous- ja kongressikeskus Puistotorni. Työväentalolla on myös uudistettu Lenin-museo, joka aukaistiin yleisölle kesällä 2016.

Konserttisali, joka paremmin tunnetaan kaupunkilaisten keskuudessa Konsuna, on isännöinyt monenlaista tapahtumaa. Konsussa on juhlittu niin häitä kuin nuorison teknotapahtumaa, siellä on pidetty kokouksia, seminaareja, konsertteja ja tanssiaisia.

Työväenyhdistyksen energia ja toimintatarmo on suuntautunut erilaisten toimintaedellytysten luomiseen kulttuuri- ja poliittiseen toimintaan. Tämän vuoksi kiinteistöön ja talouteen liittyvät seikat ovat vaatineet suurta huomiota. Tästä huolimatta Työväenyhdistys on ollut aina merkittävä taustavaikuttaja kunnallisessa elämässä Tampereella. Yhdistyksen jäseniä on ollut ministerinä, kansanedustajina ja kaupunginvaltuutettuina. Tällä hetkellä Pirkanmaalaisista kansanedustajista Sanna Marin ja Pia Viitanen ovat yhdistyksen jäseniä. Sanna Marin toimii myös valtuuston puheenjohtajana. Yhdistyksen virkavapaalla oleva toiminnanjohtaja Pekka Salmi on apulaispormestari ja valtuustoryhmän puheenjohtaja.

Kirjoittaneet Matti Länsiö ja Pekka Salmi.